nananananannannaaaaa

Löysin tänään tälläsen mekon tuolta vaatekaapista, oon kyllä tiennyt sen olemassaolosta ja se on ollutkin siellä varmaan 3 vuotta, mutta ei ole tullut pidettyä... Silti oon sen aina säästänyt kun oon luopunut turhista vaatteista. Tänään viihdyin koko päivän se päällä :D On hauska löytää omasta vaatekaapista jotain kivaa, aina silloin tällöin niin käy.

Halusin ottaa siitä kuvan mutta kaikki oli jostain syystä tälläsiä huonojta tärähtäneitä... Bläääääääh. Toi saa nyt kelvata.

Aamulla lähdin osastolle pakkaamaan tavaroita. Sieltä lounaan jälkeen kävin tapaamassa kaveria, jolta sain vähän tuliaisia Japanista, ja sitten menin taas osastolle ja pakattiin mun tavarat meidän autoon. Älyttömän paljon kaikkea olikin ehtinyt kerääntyä sinne... :S Vielä on auto tyhjentämättä, pakko tehdä se tänäiltana.

Huomenna mennään Tallinnaan osaston kanssa. Illalla tullaan takasin, tuun kotiin nukkumaan, ja sitten aamulla lähden taas satamaan... Kun mennään kaverin kanssa sinne. Onko tässä mitään järkeä? :D EI. Mutta ei se mitään!

Kauheesti kaikkee ihanaa tulossa. Oon huomisesta käytännössä perjantaihin asti Tallinnassa ja sen jälkeen pääsen muuttamaan. :) Ooii...





Käytiin tänään siellä Hoasin toimistollakin taas pari kertaa. Ne oli hukannut yhden faksin/kuitin, ne ei löytäneet sitä mistään ja se oli sellasta sähläämistä että meni hermot ja olin tosi huonolla tuulella taas jonkin aikaa. (tätä vihaan itessäni, en vaan voi sille mitään että kun asiat ei etene yhtään ja kaikki vaan sählää, niin turhaudun ja sitten mökötän) Lopulta se 'kuitti' löytyi niiden tietokoneen roskiksesta. Justiinsa, onpa kiva... Mutta onneksi kuitenkin löytyi, se on tärkeintä.

Loppupäivän oon datannut (= katsonut mm. Angel Beats!ia) ja semmosta. Oikeutan tän itelleni sillä perusteella että huomisesta lähtien en pääse koneelle moneen päivään. :D

kuvaspämmiä

Mietin eka että pitäiskö rajoittaa vähän tätä kuvien määrää, mutta sitten ajattelin että ehkä ketään ei oikeesti haittaa. :D Mä ainakin tykkään kun postauksissa on kuvia, vaikkei ne sitten mitään ihmeellisiä olisikaan.. Kaikki noi on tältä aamulta paitsi pleikkarikuvat :'D Pelasin melkein koko eilisen päivän Wormsia. Onko oikeesti olemassa parempaa peliä? Superhauskaa yksinkin. :P Tietty sitten kun saa jonkun pelaamaan mukaan niin se on vielä paljon kivempaa. Mä oon kyllä ihan kauhee nörtti.

Katselin eilen samalla futista kun pelasin. Ja J on taas jaksanut myös pitää yhteyttä mistä oon ilonen. En aina ihan ymmärrä sitä, koska eilen se sanoi että olisi kiva muuttaa yhteen kun se tulee armeijasta... Ja me ei edes olla puhuttu että seurustellaanko me tai mitään? Tää on vähän epäselvä koko juttu mutta ei mua oikeestaan haittaa. :P Tiiän että kun tavataan seuraavan kerran niin varmaankin ehditään puhua kaikesta.

Juhannuksena oltiin äidin kanssa telttailemassa, vaikka olikin ihan hirveä sää. Satoi ja kastuttiin... Mutta vaikka kelit olikin niin huonot niin oli silti ihan kivaa. Tykkään kauheesti liikkua luonnossa, se on niin ihanaa!

Tuolla paistaa aurinko. Tänään pitää tehdä jotain muuta kuin istua sisällä nörtteilemässä, täytyy olla ulkona!

sunny

On keeeeeeeesä! :) Hee, kukaan ei varmaan tiennytkään. Ihana sää. Aurinko paistaa.

Käytiin J:n kanssa leffassa katsomassa The A-Team. :) Ihan hauska semmonen toiminta-komedia. En kyllä ihan päässyt kiinni se juoneen, mutta oli se silti viihdyttävä. :D Ei ehditty tehdä oikeestaan muuta, kun sillä oli muuta menoa, mutta sovittiin että tavataan silti taas lähiaikoina. Saa nyt sitten nähdä kuinka pian... :P

Oon nyt pari päivää etsiskellyt itelleni vuokraheppaa. :) Siis sellasta, jolla voisi käydä kerran-pari viikossa ratsastelemassa ja hoitamassa. Yhdelle laitoin sähköpostia mutta ei ole vielä tullut vastausta. Kattelen noita ilmotuksia sitä mukaan kun niitä tulee. :D Tahtoo heppailemaaaaan.

Vähän odotan ensi viikon Tallinnan reissu(j)a ja sen jälkeistä muuttoa. :) Vaikka kesäkuu on kohta ohi niin ehkä ekaa kertaa kolmeen vuoteen musta tuntuu, etten oo hukannut sitä, vaan elänyt. Vihdoinkin!

Mitähän tekisi juhannuksena? Huomenna... Ei mitään suunnitelmia, tylsää istua vaan kotona. En silti usko että ehdin enää huomiseksi keksiä mitään. Jotain silti, vaikka pitkä kävelyreissu koiran kanssa joen rannalle tai jotain, kunhan en istu koneella.

Nyt voisi vaikka käydä iltapalalla ja odotella Tanska-Japani -futisottelun alkamista :D

changes

Asiat on jo vähän selkeemmät, en jaksa enkä viitsi niitä tässä selittää mutta ei J mua unohtanut ole tai mitään. :) Joskus on vaan vaikea käsittää, että joku toinen ei ole samanlainen ja kyttää kännykkää koko ajan ja vastaa kaikkiin viesteihin. Joillain on muutakin elämää :P Alan hiljalleen tottua siihen, en tosin silti enää ole ihan yhtä varma tästä jutusta, mutta toivon kuitenkin että tää etenee tästä vielä. Tänään oltaisiin muuten voitu nähdä, mutta tällä kertaa mulle ei sopinut. (olin just laittamassa ruokaa, en voinut jättää kesken ja sanoa vaan heippa muille...) Toivoisin, että J löytäisi huomenna mulle aikaa, tahdon nähdä sen koska kasvotusten on aina niin paljon parempi ja selkeämpää puhua kuin viesteillä.

Sain muuten asunnon! :D En tosin omaa yksiötä, vaan solun. Laitoin eilen HOASille hakemuksen ja tänään tuli vastaus, nopeeta toimintaa... :) Se on semmonen uusi kerrostalo, ihan hyvänkokonen kolmio, eli kaks muuta sinne muuttaa mun lisäksi. Oon tosiaan nyt ihan ilonen että päädyin hakemaan solua, veikkaan meinaan että olisin joutunut odottamaan sitä yksiötä varmaan vuoden vielä. Helsingissä on vaikeeta. Ja jos on kivat kämppikset niin se voi olla tosi mukavaakin. Toivotaan näin! :D

Muutto on heinäkuun alussa. Oon sillon just Tallinnassa, mutta kun tuun sieltä, niin sitten. :) Huiii, jänskää! Ja ihanaa päästä pois kotoa. Ei sillä että siellä olisi kamalaa, mutta viime aikoina varsinkin on ollut semmonen olo että ei saa henkeä. Esim. jos luen omassa huoneessa jotain lehteä niin äiti saattaa käydä siinä ovella, kysyä että mitäs lueskelet, koska sillä on vaan niin tylsää. Mä en kestä sellasta että mun huoneeseen tullaan ihan koska vaan, tarviin oman tilan. Mutta jos sanoisin sen äidille niin se loukkaantuisi ja luulisi, että teen siellä jotain huippusalaista. Varmaan sen mielikuvitus kehittelisi ihan suunnattomia juttuja... Että rakennan siellä omaa pommia tai jotain. Oikeesti.

Ja siis siellä solussa saa oman huoneen lukkoon :) Jeeeiiiii! Ihana päästä muuttamaan, vaikka se ihan oma tila onkin vaan 16-neliöinen huone niin silti. Lemmikkejä sinne ei saa ottaa eli varmaan pitää jättää hamsteri kotiin. Tosi tylsää, kysyn siitä vielä mutta veikkaan että ne ei kauheesti jousta. :/

Mutta nyt taidan mennä nukkumaan, huomenna on hammaslääkäri aamulla 9:00... (Kohtuutonta, kesälomalla kuuluu herätä vasta kymmenen jälkeen.)

...

Sain siltä puolenyön jälkeen selityksen, mutta se on jotenkin outo mun mielestä. En tiedä uskonko sitä. Ja tänään on taas jatkunut samoin, aamulla se tekstas mulle mutta nyt päivällä ei taas ole kuulunu mitään vaikka oon kysellyt... Se sano aamulla että voitais ehkä nähdä tänään mutta ei, kun ei taaskaan vastata viesteihin eikä mitään. Koneellakin se on käynyt joten ihan varmasti olis voinut vastata edes jotain mulle.

Hylätty ja unohdettu olo. Vaikka ei olla tunnettu kauan niin ehdin jo tykästyä siihen tosi paljon. Ja nyt sattuu.

ääh

Nyt oon samaan aikaan huolissani ja surullinen ja vihanen ja epävarma. Sain J:ltä aamulla viestin että sen piti lähteä sairaalaan, kun onnistui kai murtamaan kätensä. Sen jälkeen siitä ei ole kuulunut mitään. Oon täällä koko päivän kytännyt kännykkää ja lähettänyt sille muutaman viestin, luulis nyt että se tän 9 tunnin aikana olisi ehtinyt jotain vastata! Soitin sille kerran ja se hälytti kyllä, eli ei siltä ainakaan akku ole loppu. Pelkään että se on tyyliin ajanut kolarin tai jotain. Ja sitten toisaalta tietysti, kun oon niin epävarma, niin pelkään että sillä on jo joku toinen, joku nätimpi ja kivempi. Mutta päätin että en ala spekuloimaan liian pitkälle, odotan vaan että saan siihen yhteyden ja kuulen sen selityksen.

On jotenkin levoton olo, en saa tehtyä mitään... Ilmottais nyt jotain itestään! :(

♥ i'm so happy ♥

Olisin halunnut kirjottaa eilen, mutta ei riittänyt aika ja energia... Aamupäivällä käytiin hoitajan kanssa kaupungilla muuten vaan, ostin H&M:ltä 4 kynsilakkaa (2,95€ yhteensä eli ei paha!) ja meikkipussin eurolla, olin katellut sitä jo aikasemminkin mutten viitsinyt ostaa kun maksoi 3,95€. Joten toi alennus oli ihan mahtava :) Tiimarista ostin sellasta ohutta vaaleanpunaista silkkinauhaa mistä voi tehdä kivoja rusetteja koristeisiin yms. Käytiin Lucassakin samalla kun käytiin Töölössä yhden muun jutun takia, sieltä tuli mukaan strasseja ja pari muovista rusettikoristetta... Eli tollasta pientä. Ei mennyt paljon rahaa.

Oikeestaan heti kun päästiin takasin osastolle niin lähdin taas, J:tä tapaamaan. :) Tehtiin pienimuotonen piknic-retki yhdelle rannalle. Pyöräiltiin siis sinne. Käytiin kaupassa ostamassa vähän evästä ja limua, J halusi normaalia coca-colaa ja mua ei haitannut, ei oikeestaan yhtään kiinnostanut että onko siinä sokeria vai eikö. Mutta kun join sitä niin huomasin kyllä että en kertakaikkiaan huomaa mitään eroa light-kokiksiin verrattuna. Sen takia tuntuu hölmöltä juoda sokerilimua, kun se maistuu samalta kuin sokerittomat. :P Mutta mitään ahdistusta tosta ei tullut todellakaan.

Musta on ihmeellistä kun me jutellaan, niin koko ajan huomaa kaikkia samoja piirteitä.

Kun saatiin ittemme ylös sieltä nurmikolta niin lähdettiin pyöräileen takasinpäin, oltiin sovittu että J tulee käymään osastolla koska se oli varma että saa mun Bluetoothin toimimaan. Haha, ei se kuitenkaan onnistunut siinä... Jumituttiin sinne mun sängylle, puhuttiin vähän kaikesta, kiusattiin toisiamme ja makoiltiin vaan. Mulla oli niin turvallinen olo, kun oltiin siinä, olisin voinut jäädä siihen koko loppupäiväksi (siis illaksi). Se lähti sitten noin tunnin päästä siitä mitä se oli suunnitellut, saatoin sen pyörän luokse ja halattiin pitkään ja sitten mietin melkein hädissäni että ei se saa vielä mennä, että eikö se suutele mua, haluun suudella sitä, ja kyllähän se sitten tapahtui ja loppupäivän elelin taas ihan vaaleanpunaisissa hattarapilvissä...

Okei oon tosi pahoillani että tää on tällästä lässynlässyä taas koko teksti. :D Koitan kirjottaa järkevämmin jatkossa, eihän tällästä jaksa kukaan lukee...

Mutta tähän päivään! Kävin taas yhden asunnon näytössä 12:00 vaikka tiedänkin että en mä sitä saa. Oon alkanut miettimään että jos kuitenkin hakisin johonkin HOASin soluasuntoon, voishan sekin olla ihan jees, jos sattuu olemaan kivat kämppikset. Kotona taas oon nyt vaan datannut, pelannut pleikkaria (Wormsia :D) ja ollut koiran kanssa. Ja kytännyt kännykkää. Oikeesti vilkuilen koko ajan sitä ja kun tulee viesti J:ltä oon taas ihan jeejee. Nähdään taas huomenna, mennään pienelle päiväretkelle jos vaan ei sada kaatamalla. Otetaan vähän evästä mukaan ja ostetaan joku kertakäyttögrilli ja silleen. :) Toivottavasti paistaa aurinko edes välillä!

Tajusin just tänään että en syönyt tällä viikolla ollenkaan suklaata (paitsi tänään :D) enkä käynyt ostamassa pepsi maxia. Molempiin on ollut pitkään joku addiktio, koko kevään ajan on aina ollut jotenkin pakko käydä kaupassa ainakin pari kertaa viikossa, kun teki niiiin paljon mieli. Nyt oon syönyt sitä mitä osastolla on ollut, ja ihan kunnolla siis kyllä. Jotenkin syömisellä ei ole niin paljon väliä enää. Syön kun on nälkä ja jos tekee mieli jotain. Eikä mitään hirveitä himoja ole ollenkaan :)

En tiedä voisinko olla onnellisempi. Kuntoa haluaisin ehkä vähän kohentaa kun J:llä on niin hyvä kunto. Mutta toisaalta, ei kaikessa tarvii olla niin samanlainen. Mä osaankin ratsastaa ja se ei! :D

Nyt siirryn katsomaan 2012-leffaa, oon pahoillani tästä kuvattomasta postauksesta...

♥ ♥ ♥ ♥ ♥

(edit 20.6. // poistin yksityiskohtia)

aaaaaaaaaa♥

Joka toinen minuutti oon paniikissa ja joka toinen hymyilyttää ja naurattaa hirveesti. Oon sekoomassa... Sovittiin eilen illalla että nähdään tänään yhden pojan kanssa. Ei siis oltu nähty koskaan, juteltu vaan netissä. (ylläripylläri, oonhan nörtti datis!) Eka olin ihan in heaven ja hypin vaan ilosta, sitten kun menin nukkumaan niin mietin että mitä jos se ei tykkääkään musta kun näkee mut, kuulee mun äänen yms. Mitä jos oon ihan hirvee pettymys. Olin varmaan IHAN sekasin, koska itkinkin vähän sen takia. Ja sitten taas rauhotuin ja olin paljon luottavaisempi. Huhhuh...

Mutta siiiis, mulla oli viimenen hoitoneuvottelu 14:30 ja se kesti niiin pitkään, en jaksanu keskittyä yhtään kun se lääkäri puhui niin hitaasti ja tuntui ettei mikään etene mihinkään päin. Mutta lyhyesti sanottuna:
- Seroquel lääkitys on nyt lopetettu, tarvittavana on silti 25-50mg illalla
- Seronil 40mg jatkuu puoli vuotta tästä eteenpäin ja sitten vähennetään
- Jatkan toistaiseksi nykyisellä psykologilla
- Uloskirjaus täältä on 2.7.

Lääkäri halusi kans jutella kahdenkesken vielä masennusoireista, ei siinä mitään mutta meinasi mennä hermo kun se mietiskeli koko ajan ja oli niin hidas. "Jaaaaa, mitähän mä seuraavaks kysyisin... Hmmm." Teki mieli sanoa että ei tarvii kysyä enää muuta, kiitos hei. :P No mutta kun pääsin siitä eroon, kävin hakeen laukkuni ja lähdin. Tää poika (sanotaan nyt J) oli joutunut raukka odottaan mua melkein tunnin... En arvannut että siinä hoitoneuvottelussa kestäisi niin kauan. Onneksi silti sitä ei haitannut kauheesti. Ja olin kyllä varottanut etukäteen.

Meillä oli tosi kivaa. Ei me tehty muuta kun käveltiin metsässä ja juteltiin, eksyttiin välillä vähän mutta ei pahasti, aika taitava pitää olla jos kokonaan eksyy Pasilan keskuspuistoon... Ite oon kyllä joskus syksyllä eksyny sinne vähän pidemmäkskin aikaa mutta mä nyt oonkin tämmönen. :P Käveltiin, juteltiin ja naurettiin. Mietittiin että olisi ihan mahtavaa mennä ensi kesänä interreilaamaan. Käytäisiin ainakin Saksassa, Espanjassa, Kreikassa ja Italiassa. Ja muuallakin. Ehkä ihan hölmöä ja epärealistista suunnitella mitään tollasta näin pian, kun ei tunneta vielä niin hyvin, mutta onko sillä väliä? Musta tuntuu vaan että meillä synkkaa niin hyvin että ei sitä mikään voi rikkoa.

Nyt siltä tuli tekstari, kysyi että onko kukaan tehny mulle koskaan runoa, se tykkää tehdä ja voisi tehdä mulle tän illan mittaan yhden. Voiko tollasta olla olemassa? ♥ Vähän imelää kyllä, mutta olkoon. Kelpaa mulle. :)

Pysähdyttiin katsomaan esteratsastuskisoja Ruskeasuolla, tuotakin ihmettelen siinä, että se vielä itse kysyi että mennäänkö tuonne katsomoon. Olin kertonut sille että harrastin ratsastusta 7 vuotta ja nyt en enää, kun ei riitä rahat. Innostuin vähän liikaa ehkä höpöttämään hevosjutuista, mutta ei sitä näyttänyt haittaavan.

Sellanenkin juttu päätettiin, että mennään tässä lähiaikoina patikoimaan. :D Molemmat tykkää tosi paljon liikkua luonnossa ja nukkua teltassa, joten miksei, pääsee vähän näitä Helsingin saasteita pakoon.

Mietin oikeesti vieläkin, että onko näin kivoja poikia olemassa? En ole koskaan törmännyt samanlaiseen. Oon ihan ylionnellinen tällä hetkellä. ♥

semmosta

Böö :) Kävin heti aamusta yhden asunnon näytössä. Tai no aamusta ja aamusta, se oli klo 12:00 :DD Mutta kesälomalla toi on aamua vielä! Se oli aivan ihana, lähellä meidän nykyistä kotia ja tosi hieno asunto. 26 neliötä eli aika pieni ja kokoon nähden aika kallis, mutta se oli niin hirmu kiva... En kyllä usko että saan sitä mutta aina kannattaa yrittää ja uskoa. :)


Otin aamulla ennen lähtöä kuvan, vähän epäselvä mutta halusin silti laittaa tän, kun toi hamehommeli sopii mun mielestä tollasen pitkähihasenkin kanssa ihan kivasti. :)

Päätä on särkenyt tänään taas vähän koko ajan. Aamusta asti sellanen pieni ärsyttävä kipu. En viitsi ottaa tähän mitään buranaa tms. kun tää on niin lievä. Blah.

Ihan hassua kun täällä on nyt vaan 2 muuta nuorta mun lisäksi (ollut jo jonkin aikaa, vaikka paikkoja on viidelle), ja kun toinen niistä on tän viikon pois ja toinen on vähän sellanen eristäytynyt (koko ajan huoneessaan tai ulkona) niin oon yksin. Nää on kuitenkin mun viimesiä viikkoja täällä niin ei se silleen haittaa. Tavallaan mua pelottaa lähteä ja on sellanen haikee olo, mutta toisaalta kuitenkin musta tuntuu että on jo aikakin, en mä tänne voi jäädä asumaan. Enkä mä ole enää osastohoidon tarpeessa. Vaikka tää ei ookaan varsinaisesti hoito-osasto... Silti vähän sen tapainen kun on kuitenkin koko ajan joku hoitaja paikalla jolle voi puhua jos tuntuu siltä. Ja täällä on ihan huippukivat hoitajat, joita tulee ikävä. Huomenna on loppuneuvottelu, en tiedä mitä siellä puhutaan mutta kuitenkin se on vika kerta kun joku hoitaja, äiti ja mä tavataan. En tiedä onko siinä lääkärikin mukana.

Mutta tosiaan, suunniteltiin eilen että käydään tänään jossain ulkona syömässä. Toi toinen sitten päättikin lähteä leffaan joten me käytiin hoitajan kanssa kahdestaan... Sushia. :D




Eka kerta kun söin sushia ja tykkäsin tosi paljon! Mutta hinta oli ihan tajuton, 20,5€ annos. .____. Pitää sanoa että itse en missään nimessä olisi maksanut noin paljon. Onneksi osasto maksoi hehheh...

Käytiin Anttilassa ostamassa pari uutta vesikannua ja löysin samalla kengät:



16€. Ihanan väriset ja noi rusetit on söpöt ♥ Kattelin noita jo kotona Anttilan mainoksesta ja ajattelin että noi haluun, ja kun ne oli alennuksessakin niin oli pakko ostaa. Nyt vaan pitää alkaa rajoittaa tätä kenkien haalimista, en tarvii just nyt yhtään enempää. Kohta oon muuten ihan rahaton. Vaikka ei nää kalliit ollu, mutta silti... Minkä takia kengät on niin ihania?

Njoo... Kun tultiin takasin niin tuli vähän ahdistus, epäterveet ajatukset tunki päähän ja meinasin lähteä lenkille kun muistin että lenkkarit on kotona. Kävin sitten vaan kävelemässä ja olo helpottui, kun sai ajateltua. :) Loppupuolella alkoi sataa mutta se ei haitannut, kun aurinko pilkotti pilvien takaa, tuntui niin kesäiseltä.

Kävin ottaan puolikkaan buranan kun alko ärsyttään tää päänsärky tarpeeks paljon.

Nyt vaan ootan että yks tietty ihminen tulisi meseen... ♥ Tule jo tule jo tule jo!

mamin tyttö ♥

Tadaa!

(Ei mun kädet, tai siis lähinnä noi kynsinauhat, näytä ihan noin pahoilta IRL...)

Näpräsin noita oikeesti tuntikausia. Yhtäkkiä huomasin että on jo ilta... Mun mielestä näistä tuli söpöt, vaikka tiedänkin että huomenna jo joku noista irtoaa :D Mutta sama se. Huvikseni mä noi laitoin ja sainpa ainakin valokuvan niistä talteen. (yleensä en edes jaksa tai muista ottaa mitään kuvia kun laitan kynnet...) Koitan silti olla sen verran varovainen että noi kestäisi edes vähän aikaa.

Tähän sunnuntaihin on ton lisäksi kuulunut pari kirppistä, en tosin löytänyt melkein mitään. Katselin kyllä joitain juttuja mutta jätin kuitenkin ostamatta, kun ajattelin että ei mun nyt kaikkea kannata haalia, joku raja pitää olla. Kuitenkin kaikki mitä harkitsin ostavani oli sellasia mitä käyttäisin sitten pari kertaa vuodessa. Ainoa mitä ostin oli keltainen, pienikokoinen kylmälaukku jossa oli RADIO! :D Huippukiva ottaa mukaan rannalle, kun siellä säilyy eväät viileänä ja on niin kätevää kun se radio on siinä samassa. Eikä maksanu kuin 3 euroa. Ei kaada taloutta.

Luin vähän myöhemmin ELLEä sängyllä ja koira tuli siihen, hyppäsi lehden päälle ja kierähti selälleen. Rapsuttelin sitä varmaan 20 minuuttia. Onko oikeesti olemassa mitään sulosempaa? Kun lopettaa rapsuttelun niin se joko murahtaa (=jatka!) tai nousee ylös häntä heiluen ja nuolasee pari kertaa kättä, ihan selkeästi se kiittää. Tolla on kohta synttärit, se täyttää 4, eikä siihen voi kyllästyä. Se on maailman ihanin, paras ja rakkain koira, en tosiaan pysty edes ajattelemaan että mitä sitten teen kun siitä aika jättää. En oikeesti pysty ajattelemaan sitä, sattuu liikaa jo nyt.


Se näyttää tossa jälkimmäisessä kuvassa vähän ruipelolta koska jätin sen karvat pään alueelta vähän pidemmiksi kuin muualla. Korjasin tilannetta kyllä vähän eilen... (noi kuvat otin perjantailta ja eilisaamulta) Meidän pikkunen on mulle vaan niin rakas, täydellinen karvakasa. Keksisin tästä vaikka kuinka paljon kirjotettavaa mutta veikkaa että ketään muuta ei kiinnosta yhtä paljon kun mua itteeni :DD

Haahaa tää on toukokuulta kun oli niitä järkyttäviä helteitä. Oivoi r-vika kuulostaa oikeen kivalta tossa nauhalla... Mutta so what.

kyselyvastailua

Hee löysin netistä tälläsen ihan kelvollisen kyselyn. (Alempana on myös sitten toi varsinainen postaus.)

Vaihdoin vähän ulkoasuakin, innostuin lataamaan kaikkia hienoja fontteja dafontista, niin väsäsin sitten tälläsen. Tota oli ihan huippuhauska tehdä. Harmi vaan kun ei ole enää Photoshopia, pitää tyytyä Paint Shop Pro 6:een, ja se on aika antiikkinen :D Mutta hallitsen sen sentään ihan hyvin.



Soittoääni : Joku tylsä Nokian... Öö katoin just sen nimen, se on Tiptoe.

Toteemieläimeni : Varmaan kolmivarvaslaiskiainen :D

Maailmankatsomukseni : Öö...

Mottoni : Joku tosi hieno ja viisas. En keksi nyt tähän hätään mitään :(

Asun : Helsingissä, kotona... vielä.

Palkkani : Mikä palkka?

Lapsuuden unelma-ammatti : Olisko ollut ratsastuksenopettaja :D

Nykyinen ammatti : Opiskelija

Pidän / inhoan työ(s)täni : En tykkää enkä inhoa koulua. Töitä ei edelleenkään ole.

Seuraavassa elämässä olen : Jos ite saa valita niin olisin kissa jossain maaseudulla :D Voisi vaan nukkua ja syödä ja jahdata hiiriä.

Erityistaitoni : No en tiiä... En mä osaa mitään mitä ei muutkin osaisi. Mutta oon ihan hyvä piirtämään.

En osaa : Pitää ihmissuhteita yllä. Oon niin huono pitämään yhteyttä ihmisiin, että väkisinkin erkaantuu ja sitten mietin että jaa, pitäis varmaan tehdä jotain asialle, etten olisi niin yksin.

Kerään : Hello Kitty -kamaa. En tahallaan vaan ne tulee jotenkin itestään :(

Parhaat puoleni : Ulkonäössä silmät. Luonteesta en osaa sanoa... Muttaaaaaaa hmm. Mun mielestä oon oikeudenmukainen ja rehellinen. (Esim kun löysin rapusta setelin niin en ottanut sitä vaan soitin sen oven, jonka edessä se oli, ovikelloa. Ja sen oven tuli avaamaan söpö mummeli ja sain ite hyvän mielen.)

Suurin ongelmani puolisoni mielestä : Ei ole puolisoa, mutta omasta mielestä se että ahdistun niin helposti ja oon liian itsekriittinen + vertailen itseäni muihin.

Elämän tähtihetki : Tähän en kyllä osaa vastata :) Ainakin monia ihania hetkiä oli kesän 2007 vaellusleirillä, kun laukattiin metsässä (varsinkin yövaelluksella se oli niin mahtavaa), tuuli vaan humisi korvissa ja tunsi ihan että hevonenkin nautti siitä kun sai juosta niin kovaa kuin jaloista lähti. Haluun uudelleen ♥

Oudoin tekemäni asia : Lapsena tehtyjä juttuja on vaikka miten paljon ja harmittaa kun en varmasti muista niistä kaikkia :D Nyt ekana tuli mieleen kun leikittiin talvella pihalla jäätyneessä lammikossa saappaat jalassa, rikottiin jään pinta ja kahlattiin siellä ja tökittiin kepeillä koirankakkoja. Nyt vähän vanhempana en ole varmaan tehnyt mitään kovin outoa kun ei tule mieleen... Tietty sairauteen liittyvät asiat kuten ruuan piilottelu ja salakuljetus roskikselle yms. mutta ei ne oikeestaan ole outoja vaan nimenomaan sairaita.

Haluaisin matkustaa : Johonkin lämpimään! Mutta esim. Islannissakin olisi mahtavaa käydä.

Kaikki olisi hyvin, jos vain : Voi olla onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä ilman tarvetta muuttaa siinä tai itsessään mitään. Ja kunhan on läheisiä ihmisiä joille voi puhua mistä vaan. Plus terveys ja sellaset.

Seksikkäintä on : Tää on vaikea, mä en oikeestaan osaa sanoa.

Jos saisin kymmenen miljoonaa : Aaaaaaaaaaaaa ostaisin meille ison tontin ja sinne omakotitalon, uuden auton ja hienon veneen, käyttäisin koiran perusteellisissa tutkimuksissa (kun se on niin huono syömään), ostaisin vähän vaatteita ja kenkiä ja hajuvesiä ja hankkisin hiustenpidennykset ja rakennekynnet, rakennuttaisin talon pihaan pienen tallin ja ostaisin sinne kaksi hevosta. Ja niille tietysti varusteet yms., tarhat ja laidun ja kenttä ja maneesi! (en tosin tiedä että riittäiskö toi 10 miljoonaa kaikkiin mun suunnitelmiin mutta luulisin :D)

Jos saisin päivän olla mies : Paha... En haluaisi olla mies.

Hävettää tunnustaa, mutta : Pissasin pienenä aina sänkyyn. Tarhassakin päiväunilla :DD Muistan kun kerrankin se tarhantäti oli tosi ärtynyt kun se vei mut suihkuun hahha.

Elämäni tarkoitus on : Elää täysillä koska toista tilaisuutta ei tule.

Lempituoksuni : Kahvi tuoksuu ihanalta ♥ (mutta maistuu pahalta...) Hevosen tuoksu on myös ihana, varmasti siksi että se on niin kotoisa ja siitä tulee kaikki hyvät muistot mieleen.

Inhokkiruokani : Kaikki sitkee liha... Ja inhoon kaikkii mandariinikastikkeita yms mitä on hirveen usein koulussa riisin kanssa. Hyi. Ja liian tulinen ruoka, se ei maistu yhtään miltään, polttaa vaan :(

Lempiaineeni : Keramiikka on jees :) Tietysti kaikki muutkin kuvisaineet. Ja sitten on matikka ja fysiikka.

Inhokkibiisini : Halleluja. En tiedä minkä takia mä en vaan siedä sitä .__. Ihan sama kuka sen esittää, vihaan sitä aina vaan enemmän.

Lempileluni : Ei mulla oikeen ole... Koira on raadellu kaikki. Mutta on mulla muutama pehmonalle mitä suojelen :D

Inhokki-ilmaukseni : Ääh näitä on kyllä mutta ei tuu yhtään mieleen!

Jos olisin...

...Historiallinen henkilö : Joku faarao 8)

...Rakennus : Mökki jossain korvessa

...Auto : Pinkki kuplavolkkari :DD

...Säätila : Sellanen kesäkeli kun aurinko paistaa ja vettä sataa

...Sarjakuvasankari : Karvinen! :D Se on ihan niinkun mä, laiska ja tykkää lasagnesta.



Shemmosta.

wheee

Teen nyt niin että vastaan kommentteihin tuolla kommenttiboksissa (tai mikä onkaan) koska aika moni tekee niin ja se on kyllä paljon helpompaa :P

Kaunis lauantai, vaikka onkin ollut harmaata ja sateista, se ei haittaa koska ei joka päivä voi paistaa aurinko. Tosin nyt siellä on jo poutasää. :) Illalla luultavasti grillataan takapihalla (maissia!) ja kuuntelen nyt taas tota Adam Lambertin Pick U Upia. Katsoin äsken 2 tuntia Good Wifea (eli 2 ekaa jaksoa mitä on ilmestyny) ruutu.fi:ssä, siinä on sellanen sarja jota alan seuraamaan telkkarista. Tosi kiva lomafiilis muutenkin :)

Käytiin aamulla kirppiksellä! Tein kaksi supermahtavaa löytöä:


Rakastan tota lappuhaalarihametta! En tiedä miksi niitä sanotaan mutta noh kuitenkin. Oon niin kauan halunnut tollasen, mutta ne maksaa uutena 40e enkä tosiaan viitsi maksaa niin paljon, ja kirppiksillä harvoin näkee. Nyt kun oli niin pakko oli ottaa. Ja kun oli ihan uudenveronen niin ei 10e ole kovin paha. (vaikka kyllä se ihan vähän raastoi... mutta SILTI!) Olin eka vähän epäluuloinen kun se oli kokoa 34, ajattelin että ei se varmaan mahdu mutta kyllä se menikin (ja jälkeenpäin huomasin että siinä on vetoketju ja se helpotti tosi paljon :D) ja oli päällä tosi hyvä eikä kiristä liikaa mistään. Noi housutkin on ihanat, just sellaset kesähousut mitä tarviinkin.

Ai niin laitoin ne uudet valkoset korkkarit kun käytiin siellä kirppiksellä, ihan vaan kokeilumielessä, ja kyllä niillä on niin hyvä kävellä. Vaikea uskoa että 12cm korkokengät voisi olla niin mukavat jalassa. Ne on tosi sopivat mun jalalle ja muutenkin. Vähän meinasi kyllä hangata joistain kohdista, mutta se on pikkuvika vaan. :D

Haluisin vastata johonkin kyselyyn. Pitää tänään katella jos facebookista löytyis joku kiva jonka voisi laittaa tännekin :) Ite ainakin tykkään kauheesti lukea muiden blogeista mitä muut on vastannut galluppeihin.

Niin, ja koiraa ulkoiluttaessa mietin miten paljon parempi olo mulla on nyt kuin viimesen kahden vuoden aikana koskaan. Muistan kun olin lääkärissä, painoin 47 kiloa, ja kun lääkäri sanoi että mulle ideaalisin paino olisi siinä 55 kg paikkeilla. Se ahdisti kauheasti ja mietin että "olin viimeksi ihan järjettömän kokoinen silloin, miten ikinä voisin antaa itteni painaa niin paljon, en koskaan pystyisi siihen". Nyt painan sen verran ja olo on paljon parempi kuin silloin. Ihmeellisintä on se että en tosiaankaan ole niin iso kuin mitä kuvittelin, että tän painoisena olisin, ja oon nyt sitä paitsi tyytyväisempi itteeni kuin silloin. Vaikka 51 kilossakin olin fyysisesti ihan terve niin silti se, että olin niin lähellä sitä "tuttua ja turvallista" 48 kiloa, piti kiinni sairaudessa... Tälläsiä ajatuksia nyt vaan, piti kirjoittaa ylös kun oli vielä mielessä :)

ihana, ihana viikko!

Oi että oli ihan mahtava mökkireissu! ♥ Joka päivä paistoi aurinko. :) Poltin ekana päivänä kasvoni, oli tosi kiva pyöriä siellä sitten naama punasena mutta eihän sillä nyt niin väliä ole. Ei vaan ole kovin kivaa kun nyt iho irtoilee siitä sellasina palasina... Lähinnä vaan poskipäät ja nenä paloi. Muuten säästyin kun laitoin aurinkovoidetta, paitsi että niska paloi eilen, kun en laittanut sinne... -.-

Saunottiin joka päivä ja kahtena ekana päivänä kävin uimassakin, vaikka se vesi oli kai jotain 13-asteista :D Mutta pakko oli käydä että sai talviturkin kastettua. Sieltä oli sitten ihana mennä saunaan. Kalastettiin kans aika paljon, ite en kyllä saanut muuta kuin pikkukaloja jotka päästin takasin mereen JA yhden aika ison lahnan. B) Ne oli hauskoja, kun niitä oli niin paljon ja ne vaan möllötti siinä pohjassa. Neljä me niitä yhteensä saatiin sieltä ylös. Ne oli vaan niin sulosia että kävi kamalasti sääliksi niitä.

Njoo ja muuten oli vaan sellasta mökkeilyä. Tänään lähdettiin heti aamulla veneellä ja oli kauhean kylmä, kun siellä tuuli niin paljon. Mulla oli toppi, huppari, fleece-paita, paksu college-paita, pelastusliivit ja tuulenpitävä takki ja silti oli kylmä. .__. Oikeesti jossain -20 asteen pakkasella olisin ihan hyvin pärjännyt sillä vaatetuksella, eli merellä on kylmä. Äiti haki mut sitten ja eka kommentti oli että näytänkin ihan mökkiläiseltä... Joo huomasin sen itekin kun katoin peiliin. Järkyttävää. :D

Haettiin se Nelly.comin paketti! Vähän kuvia ---




Noi kuvat on huonoja, molemmat kengät näyttää niin paljon kivemmilta jalassa. :) Ja noissa kuvissa ne näyttää aika matalilta, vaikka molempien korko on 12cm. Valkoset on paremmat jalassa ja niillä on helppo kävellä, ruskeet vähän vaikeemmat varmaan koska niissä on niin kapeat korot. Aika hullua että oon noilla 180cm pitkä :D Hirvee lipputanko... Mutta toisaalta, mitä sitten, on sen pituisia tyttöjäkin eikä siinä ole mitään pahaa.

Noi Konad-jutut oli pettymys, kun ei niissä toimi tavallinen kynsilakka. Ainakaan mä en onnistunut millään. Luin vähän nyt netistä että tavallinen lakka ei välttämättä sovikaan siihen, niin piti hankkia Konadin erikoislakkoja. -.- Tilasin nyt nekin nelly.comista kun sain ilman toimituskuluja. (koska tilasin alle 2 viikkoa sitten ton aiemman paketin) Otin mustan, valkosen, pinkin ja keltasen, maksoi 3,90€/kpl. Liikaa hintaa kynsilakalle mun mielestä mutta kun on noi laatat ja kaikki, niin en tahdo että maksoin niistä turhaan. Ja onhan noille sitten käyttöä. Harmittaa vaan vähän tällänen turha rahankulutus :S Maksoin ton ekan paketin tänään ja en mä missään vararikossa ole, mutta säästän silti mahdollisimman paljon sitä Tallinnan-reissua varten...

Niin ja vielä yksi juttu, joka tuli postin mukana sillä välin kun olin poissa:

Irtoripset huuto.netistä. 1,5 euroa. :) Ei paha. Tosin noi oli paljon tuuheemmat kun mitä odotin, pitää huomenna kokeilla ja sitten mietin jos onnistuisin jotenkin nätisti vähän harventamaan niitä ettei olisi ihan niin huomattavat... Let's see.

Huhhuh kun nyt on kamalasti asiaa. Mutta ehkä se ei ole paha juttu :D Vielä pitää kirjottaa.

Eilen illalla kun menin nukkumaan niin tuli kamala läskiahdistus. Syötiin siellä aika paljon leipää, kun ei ollut mukana oikeestaan mitään muuta aamu- ja iltapalaksi sopivaa (ite syön yleensä esim. jogurttia tai viiliä), niin tietysti maha vähän turposi ja näytti tosi kivalta... Leipä turvottaa ihan erilailla kuin muut ruoka-aineet. Eikä ollut hedelmiäkään. Pää reagoi siihen heti tutulla tavalla. En saanut oikein unta ja siinä aikani kuluksi tunnustelin läskireisiäni ja mietin että miten nekin voi olla niin hirveän löllöt, hyi kauheeta ja niin pois päin. Aamullakin vielä oli vähän sellanen olo mutta kun pääsin kotiin ja tulin koneelle lukemaan uusimmat postaukset (joita oli paljon...) niin piristyin. Ihana lukea useammastakin blogista järkipuhetta, se saa ainakin mun sh-peikon aika hiljaiseksi ja olon heti paremmaksi.

Toinen mitä myös tänään mietin on se, että vaikka kuinka haluan parantua ja olla terve, niin ajattelen silti että oon läski jos vielä vähänkin lihon. Oon aina ajatellut että olin lihava silloin kun painoin sen päälle 60kg, silloin ajattelin niin ja aina sen jälkeenkin muistelin kauhulla sitä aikaa. Mutta nyt kun mietin, niin en mä ollut lihava, ei mun olisi koskaan tarvinnut alkaa laihduttaa, olisin vaan voinut harrastaa enemmän liikuntaa (koska kunto oli niin huono) ja se olisi riittänyt. En aio nostaa painoa takaisin sinne, mutta mun pitää oppia ajattelemaan, että vaikka se nousisikin niin se ei ole katastrofi. Paino nousee ja laskee välillä, se kuuluu elämään eikä se ole niin merkityksellistä.

Päätin siis (kun luin Nooran postauksen) että en enää laihduta, en nyt enkä myöhemmin. Jos en tuota lupausta pysty pitämään niin oon aika luuseri. Liikkua voi ja lihaksia saa hankkia (niitä kun on aika heikosti) mutta ei enää älytöntä kalorien kyttäystä ja vaa'alla ravaamista.

Yksi juttu pitää kyllä myöntää, oksensin tänään kerran. Olin syönyt jätskin ja äiti lähti koiran kanssa ulos, kun harvinainen tilaisuus osui kohdalle niin en pystynyt sanomaan ei. Yritin mutta sitten kuitenkin menin, kun "ei kovin usein pysty". Tossa on vielä yksi kompastuskivi. Jäätelö kuuluu kesään mutta se on niin hemmetin helppo oksentaa, harmittaa oikeasti että koskaan aloitin sitäkään. Vaikka viime aikoina oon sen aika hyvin jättänyt pois niin silti jätski on vielä sellanen että jos on mahdollisuus, niin kauheasti tekee mieli oksentaa. Tyhymä pää... :/ Tästä pitää päästä eroo ja teen ainakin parhaani. Vannon että seuraavalla kerralla mietin ainakin 10 kertaa että tahdonko tehdä niin kuin mörkö sanoo. En tahdo.

Nyt illalla oon ollut tyytyväinen itteeni ja siihen, että oon tällänen kun oon enkä minkään keskitysleiriläisen näköinen. Mulla on reidet jotka ehkä osuu yhteen mutta mä oon silti hoikka ja voin oikeesti sanoa niin alkamatta heti selittelemään, että "vaikka onhan tuolla ja tuolla aika paljon läskiä..." Kun tää maailma on niin sairas, välillä on vaikea tietää mikä on lihava, normaali ja mikä laiha.

Kauheesti vieläkin asiaa. Oon kirjottanut tätä postausta nyt tunnin.

Vasta tänään oikeasti tajusin että on oikeasti kesäloma, tuli ihan superenerginen ja onnellinen olo, sellanen että teki vaan mieli hyppiä ilosta. Ihan hassua. :)

Ehkä tää nyt riittää, oon ihan varma ettei kukaan jaksanut lukea kokonaan. :'D Kirjottaminen on vaan niin hirmu mukavaa. ♥

edit // kuuntelen Adam Lambertia, oon tosi tykästynyt tähän nyt ♥ Pick U Up!

0606

Eka oikea lomapäivä. Oon ottanut aurinkoa, nukkunut ja datannut tietysti. Välillä on tullut ahdistus kun on taas niin valtava olo. En vaan oikeen jaksa nyt angstata sitä. Vaikka koko ajan tuntuu vahvemmin siltä että pitää saada pari kiloa pois. Mutta haluun kuitenkin nauttia tästä kesästä, eli en kyllä varmasti ala mihinkään tappodieetille! En vaikka kuinka tuntuisi siltä.

Kirjotan nyt vaikka mulla ei varsinaisesti ole mitään asiaa, koska seuraavan kerran pääsen koneelle perjantaina. Lähdetään osaston kanssa kesäretkelle mökille. :) Jei toivottavasti säät on kelvolliset.

Kuuntelen Saksan euroviisubiisiä :D Tää on niin ihanan energinen, ihmettelen kylläkin että miten ne voitti euroviisut tällä, mutta silti tykkään tästä.

Nyt siirryn telkkarin eteen katsomaan Idolsin loppuosan, sitten käytän koiraa ulkona ja pakkaan.

free for 2½ months

KESÄLOMA !

Tälläsellä mekolla olin tänään liikenteessä, kuva on vaan ihan kamala ja oli pakko sensuroida naama, uskokaa vaan kun sanon että näin on paras kaikkien kannalta. Mutta toi on siis otettu eilen kun pukukopissa, tänään en ottanut mitään kuvia kun oli niin kiire koko ajan. .__.

Piti herätä jo 6:30, luulin että ehdin ihan hyvin mutta lopulta kuitenkin juoksin bussipysäkille... 10cm korkokengillä, ihan hyvää harjotusta kylläkin, musta tuntuu jo että osaan kävellä (ja juosta) niillä :D Olinkin sitten pysäkillä vähän etuajassa. Muuten hyvä, mutta seisoin siellä pysäkillä 20 min ja bussia ei vaan kuulunut, ärsytti suunnattomasti ja olin niin jäässä kun en ollut ehtinyt edes ottaa mitään pitkähihastakaan mukaan. Muutkin siinä pysäkillä ihmetteli että miksei bussia näy. Ja lauantain aikataulun mukaan siis sen olisi pitänyt mennä silloin. Soitin äidille ja se sitten heitti mut koululle, että ehdin kevätjuhlaan... Ja sitten saatiin todistukset:

Fysiikka 9 (koe 8 ½), biologia 8 (koe 8-), keramiikka 9 ja pima (piirrustus ja maalaus) 9. Oon niin hämmentynyt tosta fyssasta ja bilsasta, en lukenut niihin kokeisiin ja valmistauduin psyykkisesti saamaan jonkun vitosen tai kutosen molemmista... Sitten tulikin kasi ja ysi. Whaaaaaat.

Jooh, koulusta sitten takas kotiin ja käytiin äidin kanssa Bauhausissa ostamassa kukkia takapihalle. Olisi ollut niin kiva ottaa sen jälkeen päikkärit mutta ei auttanut, pakko oli lähteä kaverin yo-juhliin kun olin lupautunut. Ostin sille nätin keltaisen gerbera-kimpun :) Huomasin että pystyn muuten nykyään juomaan shamppanjaa ilman että tulee (inhon) kylmiäväreitä hehee :D Se on vaan niiin pahaa että yllätyn joka kerta uudelleen ja uudelleen.

Nyt illalla oon lähinnä datannut, käynyt koiran kanssa ulkona ja saunavuoro oli tossa kahdeksalta. Istuteltiin myös niitä kukkia tuonne pihalle. Itse tosin köllötin lähinnä riippumatossa... Mutta olin henkisesti mukana. B) Ja kyllä mä sitten siitä nousin ja autoin vähän.

Ihanan hyvä olo, vähän ehkä kaipaisi jotain aktiviteettia mutta toisaalta oon kyllä ihan poikki ja valmis menemään nukkumaan. :P Ei kun pitää vielä kerätä sato Farmvillessä, ei saa unohtaa tärkeysjärjestystä...

tuhlaamisen jalo taito...

Heee laitoin just tilauksen Nelly.comissa eteenpäin :)

Ostin nyt noi valkoset, vaikka olisin ehkä mieluummin ostanut ne ekat kengät siitä mun aiemmasta postauksesta. Ja ne kolmannet taas oli liian korkeat, 13cm korko muistaakseni, vähän liikaa... Vaikka olihan ne nätit. Noi ruskeet kengät löytyi ALE-osiosta ja tykästyin niihin kauheesti :D Sitten ostin myös noita Konad-padeja, mulla ei oo niitä vielä yhtään ja tiiän että niillä saa helposti kynnet niin hienoiksi, että päätin sijoittaa. Vaikea oli valita kun ei viitsinyt kovin montaa tilata, ja 5,90e kappale on kyllä aika paljon mun mielestä... Koko homma maksoi yhteensä joku 53e laskutusmaksuineen, ja kuukausi on maksuaikaa, ei paha ollenkaan.

Oltiin siellä Suomenlinnassakin tänään, oli ihan hauskaa. Muutenkin tänään on ollut huippu päivä. En nyt ehdi kirjoittaa enempää, kun huonekaveri meni nukkuun enkä haluu häiritä sitä enempää tällä näpyttelyllä. Huomenna lisää :D

moikkakoikka

Nyt kuuluu taas vähän parempaa :)

Oli aamulla taas aikaa... Rakastan tälläsiä aamuja kun voi herätä rauhassa omia aikojaan, laittaa koneen päälle ja kuunnella musiikkia samalla kun meikkaa ja valitsee vaatteita. (ja voi tanssia samalla :DD)

Äsken oli psykologin aika, siitä oli taas apua, nyt viime aikoina oon jotenkin saanut irti niistä käynneistä enemmän. Tosin en vieläkään tiedä mitä oon tekemässä... Tahdon olla tyytyväinen itteeni tälläsenä kun oon, painosta välittämättä, mutta silti haluisin muutaman kilon pois. Psykologin mielestä on tosi epäoikeudenmukaista, että normaalipainossa joutuu tuntemaan itsensä liian isoksi, mun on ite vaikea nähdä sitä niin itteni kohdalla. Muiden kohdalla se kyllä on just niin.

Pitää alkaa etsiä sitä tasapainoa taas... Tää on tällästä ihme säätämistä välillä. Toisaalta kuitenkaan ei haluaisi lopettaa nyt kun on päässyt "alkuun". Vaikka nimenomaan nyt olisi se paras aika... Ei 800 kaloria riitä päivässä oikeesti jos haluaa pysyä terveenä, kuka sen tulee takomaan mun päähän? Ehkä vaan en välitä niin paljon siitä että oonko terve vai en.

Tai sitten tiiän että en jaksa kuitenkaan kovin kauan mutta koitetaan nyt jonkin aikaa. Sen kyllä tiiän että ei tää kauan kestä ja ehkä se onkin hyvä niin. En koskaan ole ollut sellanen että jaksaisin elää 100 kalorilla per päivä ja juosta tunteja ulkona, en koskaan ole edes laihtunut kovinkaan nopeasti. Tällä hetkellä en tiedä onko se hyvä vai huono juttu, kun toisaalta haluaisin niin kovasti saada muutaman kilon äkkiä pois, mutta toisaalta oon ihan ilonen että en onnistu siinä, koska kun menee pidempään niin ehdin ajatella asioita tarpeeksi ja lopettaa ajoissa.

Oon muuten menossa juhannuksen jälkeen Tallinnaan kolmeksi päiväksi! :) Meen kaverin, sen äidin ja jonkun sen kaverin kanssa. Ihan huippua. Maksoi 119e, mutta kyllä se on sen arvoista. Viimeksi olin siellä joskus 2006 tai 2007... Ihanaa päästä taas!

Nyt tulee mieleen kaikkea muutakin kivaaa... Huomenna mennään parin kaverin kanssa Suomenlinnaan. Ja ensi viikko ollaan osaston kanssa mökillä. :) Ihan omassa saaressa, toivottavasti on kivat säät.

Tänään ei ole tiedossa mitäääään... Mitähän sitä tekisi. Pitää keksiä jotain.

kesäkuun eka

Minkä takia paha olo palaa aina uudestaan, miksei siitä koskaan pääse eroon? Tällä hetkellä ahdistaa ja tunnen itteni niin valtavaksi, en edes voi käsittää miten iso oon. Haluisin taas kerran lopettaa syömisen ja antaa painon tippua. Mutta kun en siltikään haluaisi. Joten koitan vaan kestää tän pahan olon ja ahdistuksen. Ruokapäiväkirja on taas käytössä mutta en laske kaloreita, tai no eilen laskin mutta tänään koitan olla laskematta, jotain turvaa se tuo kun tietää että paino ei ainakaan nouse enää enempää.

En ymmärrä myöskään sitä, että välillä toivon oikeasti ihan tosi tosi paljon että nyt olisi viime kesä ja olisin siellä toisella osastolla. Oli niin paljon helpompaa, kun ateriasuunnitelma oli tarkka ja ruoka laitettiin nenän eteen, ei tarvinnut miettiä että syökö vai eikö syö, mitä syö ja koska syö. Piti vaan kestää paha olo. Mutta ei tarvinnut tehdä muuta. Koitan silti ajatella että vaikka hankkiutuisin uudestaan huonoon kuntoon ja menisin osastolle, niin pitäisi sieltäkin sitten taas joku päivä lähteä.

Ääh kumpa tää menis pian ohi ja kaikki helpottuisi.