valivali

Mun piti kirjottaa aiemmin kun olin kotona, mutta en saanut aikaan... Kuten en paljon mitään muutakaan.

Skipatkaa jos teitä ärsyttää läskiangsti ja valitus jne. lapsellinen ulina

Musta on tullut läski. Vaikka onko sillä väliä oikeesti? Mulle silti on, vihaan löllyvää selluliittia ja tekee mieli vaan hakata päätä seinään, kun en jaksaisi mitään kuureja tai pakkoliikuntaa, mutta jos jatkan näin niin ensi vuonna oon 135-kiloinen. Pitäisi löytää taas se tasapaino, pitäisi osata syödä sopivasti ja terveellisesti ja liikkua tarpeeksi. Pitäisi saada 10kg pois tai edes 5. Niin sitä ajattelee mutta en mä tiiä miten mä siihen enää pystyisin. Tuntuu vaan niin epätoivoiselta että alkaa helposti pyöritellä päässä kaikenlaisia paastoja ja muita, jos vaikka paastoaisin viikon, niin eikös siinä vähän laihtuisi. Juu, lihaksista...

Keskiviikkona oli terveystiedon yo-koe, meni ihan kivasti mun mielestä. Sieltä menin suoraan kaverille tarkoituksena pitää vähän hauskaa kun sen poikaystävällä oli synttärit. No siinä kävi niin että loppuillasta/yöstä ei ole muistikuvia ja aamulla oli niin paha olo että kun ajattelinkin alkoholia niin meinasin oksentaa. Hävetti niin paljon! Alkuilta oli siis ihan hauska, mutta loppupuoli ei ja se oli ihan oma vika. Tuosta kuitenkin ehkä oppi taas jotain itsekuria. Kai. Pakko koska en tahdo enää tollasta, hävettää oikeesti edes kirjottaa tänne. Ja torstaina en siis mitenkään pystynyt menemään kouluun, ja kun myöhemmin katsoin niin olisi ollut terveystiedon tunti ja voi olla että tuli nyt yksi poissaolo liikaa. Pitää puhua maanantaina sille opettajalle ja keksiä selitys, koska jos en pääse tota kurssia läpi niin siitä riippuu mun valmistuminen. Koska mulle tulee tasan 75 kurssia joka on se minimi... Järkevää taas.

Ei toikaan ahdista niin paljon kuin tää nykyinen läskiys. Ja tästäkin hävettää kirjottaa, koska moni on sitä mieltä että tällänen on ihan turhaa ja noloa ja ärsyttävää valitusta, mutta en voi tälle yhtään mitään just nyt kun tuntuu pahalta. Oon kohta sen kokonen kun olin 2007 aloittaessani laihdutuksen. Mittailin mittanauhalla tänä aamuna ja totesin että melkein kaikkialle on tullut 10cm siitä mitä olin 10kg sitten. Ja tosiaan vaaka on näyttänyt pari viime kertaa melkein 59kg. Se tuntuu mun mielestä ihan järkyttävältä, kun se on niin nopeasti noussut. Ja joskus jos vaaka näytti 49kg niin aloin melkein itkemään. Ja nyt... Ehkä tää on vaan tapahtunut liian äkkiä, tällä hetkellä vaan en pysty ajattelemaan itteäni tän kokosena vaan ehkä max 55kg.

Äiti ja mummo lähti kauppaan, minä söin palan omenapiirakkaa ja koitin oksentaa, vaan ei se onnistunut ja menin tupakalle. Tollasissa tilanteissa tekee mieli etsiä joku terävä esine ja rangaista itteensä. No mä tulin kuitenkin kirjottaan sitten tänne ja parempi niin.

Vaikeinta on se että haluaisin syödä ihan mitä haluan, mutta jos oikeesti teen niin, niin syön epäterveellisesti ja liikaa. Ja voin huonosti. Ehkä pitäisi ottaa toissakesän ruokalista käyttöön mutta niinhän mä oon monesti ennenkin ajatellut, eikä se ole enää niin helppoa kun on jo tottunut syömään miten haluaa. Mutta voishan sitä silti yrittää ja vaikka vähän soveltaakin.

Eeeeeeeeen tiedä, lihavalihava löysä lahna täällä moikka ja heippa.