Poikaystävä on juhlimassa synttäreitään, itehän en pysty mihinkään lähtemään viikolla kun on nuo työt. Tai voisinhan tehdä niin että en menis yöllä nukkumaan ollenkaan, baarissa vois olla pilkkuun asti ja sitten kun viideltä on kotona niin voisin alkaa valmistautumaan töihin. :)) Kuudelta kun pitää lähteä bussipysäkille. Mutta joo ehkä en tee niin. On aika karmee se laskuhumala/krapula mikä on sitten kun on päässyt duunipaikalle asti. :D Kerran koettu, never again. Tosin sinä yönä nukuin vissiin pari tuntia, mutta silti.
Ainiin, olihan mullakin synttärit tossa pari viikkoa sitten, eli nyt alkaa ikä kakkosella. :D Kohta onkin sitten kolmekymppiset. Nouu...
Mutta joo tosta syystä siis datailen yksin täällä ja tulin nyt sitten paremman tekemisen puutteessa kirjotteleen tänne.
Ahistaa. Oon kerännyt kiloja liikaa ja mä en tosiaan kestä noita, pakko saada nuo muutama pois, ihan tosi... :X Vihaan tota peilikuvaa. Joka päivä. Ei auta vaikka kuinka hokisin itelleni "oon sopiva näin", ei se toimi, kun alitajunta huutaa jotain ihan muuta. Tosi rasittavaa kun ei koskaan voi olla tyytyväinen, jo viides vuosi menossa näiden ajatusten kanssa. (Luin tossa meinaan just vanhaa päiväkirjaa ja samoja ajatuksia alkoi olla 2006 syksyllä)
Kaikesta huolimatta voin silti ihan hyvin. Vaikka töissä on rankkaa, niin on ihanaa kun ei tarvitse olla yksin. :) Ollaan muuten nyt odoteltu 5 kuukautta sitä asuntoa HOASilta, vaan ei ole mitään kuulunut. Ollaan tietty laitettu hakemukset sillon kesällä kaikkialle muuallekin, mutta niistä nyt ei ole odotettavissa kämppää... Vuosiin varmaankaan. Tämmöstä Helsingissä. :/ Poikaystävä soitti tänään HOASille että mikä tilanne on, kuulemma meidän hakemuksessa ei näkynyt mitään aluetoiveita... Vaikka me laitettiin ne! AARGH, hemmetin HOAS-työntekijät, sählännyt jotain varmasti kun meidän hakemusta on päivitetty muutaman kerran. :( Voi olla että jos ne alueet olis ollut siinä niin oltais jo saatu kämppä. Oikeesti, pikkuhiljaa alkaa toivomaan lisätilaa, kun tää 12m2 on vähän pieni kahdelle ihmiselle. Kuvitelkaa vaan kun molempien vaatteetkin on, mihin ne mahtuu... No tuolla lattialla/muovikasseissahan ne. -.- Ei täällä mahdu mitään tekemään. Voi miten paljon toivonkaan että päästäisiin muuttamaan mahdollisimman pian. Edes helmikuussa? Öäää :S
Pitäis varmaan joululahjojakin alkaa hankkia. Hmmh, pitää kysellä mitä ihmiset haluaa... Mulla ei onneks ole paljon ostettavaa, mitä nyt perheelle jotain ja rakkaalle myös. :) Mutta kavereille tuskin tarvii ostaa mitään, ei ainakaan ole ollut puhetta. Ei olla aiemminkaan osteltu. Varmaan jää toi shoppailu ens viikkoon, vaikka sillon onkin varmaan kauheita tungoksia kaupoissa. :F Vaan ei voi mitään, tää viikko on jo sen verran täyteen buukattu.
Mut joo, vois tästä kai mennä suihkun kautta nukkumaan... Tänä yönä on hyvä mahdollisuus nukkua kunnon yöunet, kun poikaystävä on poissa. :P Ehin nukkua melkein 8h jos pidän nyt kiirettä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
.gif){kind=tracking}
2 kommenttia:
Oo varovainen, jooko. Mua pelottaa että alotat sen kaiken syömishäiriörumban taas uudestaan :c Älä oikeesti hukkaa elämääs siihen että mietit jotain helvetin numeroita, se on ihan liian kallista. Ja sä tiedät, mitä siellä rajan toisella puolen tulee olemaan: samaa tyhjää mustaa vaan. Ja se lipsahtaa sinne niin helposti. Oo kiltti ja pidä huolta itsestäsi!
Hyviä jouluja jo etukäteen ! <3 Toivottavasti saisitte sen kämpän pian :/
Varislapsi, kiitos ♥ Oon kyllä varovainen. :) Ja musta ei tarvii olla huolissaan, kun mulla on tommonen höpsö ruokkija, joka kyllä pitää huolen etten laihdu liikaa. :P Mutta pakko kyllä myöntää että painon noustessa ei-niin-mukavat ajatukset nousee heti pintaan, enkä keksi siihen oikeen muuta ratkaisua kuin pudottaa ne muutama uusi kilo. Koska sillon muutama kilo sitten olin pääasiassa ihan tyytyväinen. Huolehdin nyt vaan siitä että paino pysyy normaalipainon sisällä niin ei pitäisi olla hätää :)
Lähetä kommentti