Ihan ookoo

Tänään on jo ollut parempi olo. Ei ole ahdistanut niin paljon, vähän kyllä. En ole myöskään oksentanut, vaikka kävi mielessä kyllä monta monta kertaa.

Oon vaan datannut liikaa. Laiskaa. :P No ehkä huomenna saan aikaan jotain oikeaa. Eeeehkä. Ainakin käyn lenkillä... Nyt tekisi mieli mennä, mutta on jo niin myöhä ja pimeää etten kyllä uskalla. Päivällä en jaksanut. Mutta huomenna meen.

Ai niin, teinhän mä tänään yhden kuviksen työn. Tein jotain, jee.

Mun vasemman käden pikkusormi puutui jotenkin oudosti... Se on vieläkin. Ärsyttävää!

Tahtoisin tehdä jotain, minkä jälkeen voisin tuntea itseni onnistuneeksi ja aikaansaaneeksi. Mutta en tiedä mitä, ja tuntuu vaan laiskalta löllykältä. Johtuu kyllä varmaan tästä koko päivän koneella roikkumisesta. Ei tee hyvää istua vaan tuijottamassa ruutua. Eikä varsinkaan lukea sh-blogeja, vaikka ne ei enää ahdista, niin kyllä ne silti taitaa vähän vaikuttaa alitajuntaan. Kun tulee yhtäkkiä ikävä kylmyyttä ja vaa'alla ravaamista ja oksentamista ja lenkkeilyä harmaassa. Vaikka siinä ei ole mitään järkeä... En tiedä minkä takia oon nyt parina päivänä ajautunut niille sivuille. Jotenkin ne vieläkin vetää puoleensa vaikka en edes laihduta enkä tahdo mennä huonompaan kuntoon. Tarkemmin ajateltuna kyllä jokin hiljainen ääni sanoo, että pitäisi laihtua ja palata entiseen, mutta tiedän että se on niin raskasta enkä nyt jaksa, joten on helpompi syödä listan mukaan ja pysyä tässä tilanteessa.

Ääääh maanantaina on hoitoneuvottelu ja psykologi. En ehdi kouluun varmaan ollenkaan. Olisin halunnut edes liikkatunnille... Ja jos missaan matikan niin kyllä vituttaa. On niin ärsyttävää mennä tunnille ja olla ihan pihalla kaikesta, kun ei ole ollut edellisellä tunnilla. Ei niillä muilla aineilla sitten niin väliä ole.

Otan varmaan Seroquelin ja teen kyllä vähän vatsalihaksia ennen nukkumaanmenoa. Koskahan viimeksi oon niitäkin tehnyt... Varmaan surkastuneet kokonaan pois, jos siellä jossain yhtään mitään edes onkaan. :D