miten jaksaa

Ei mulla varsinaisesti mitään asiaa ole... Kunhan kirjotan.

Oon niin väsynyt. Kuitti, poikki, loppu. Kaikin tavoin. Hirvittää se työmäärä mikä on edessä, siis koulujutut, en selviä... Ja muutenkin. Heräsin tänään kuudelta, koira pyysi ulos. Kävelin horroksessa ulkona, oli vielä hämärää ja oli ihan hirveän kylmä. Kylmä sisältä ja ulkoa. Söin aamupalaa, nukuin hetken, datasin vähän, laittauduin ja puin ja lähdin kouluun. Jäädyin taas. Koulun jälkeen kaupan kautta taas kotiin, varpaat jäässä. Kotona heti koiran kanssa ulos.

Iltapäivällä käytiin katsomassa äitiä sairaalassa, ihan tuli paha mieli kun sillä on niin paljon kipuja. Se näytti niin kärsivältä... Sairaalasta taas kotiin, kotona koiran kanssa ulos jäätymään. Ja ruokaa. Meillä on liikaa kaikkea, tuntuu että pitäisi syödä tuota ja tuota ja tuota ja noikin alkaa menemään jo vanhaksi, mutta ei voi, nytkin jo kaikki on liikaa ja oikeastaan pitäisi vain lopettaa syöminen kokonaa, kun on tällänen ja yhyy. Mutta koitan lopettaa tän angstin nyt taas heti alkuunsa.

Nyt taas dataan tässä. Yhdeksältä on koiran iltalenkki, pitää varmaan pukeutua vieläkin paksummin koska vihaan kylmyyttä niin paljon. Vaikka nytkin kuljen tuolla michelin-ukon näköisenä. Hävettää näyttäytyä ihmisten ilmoilla sellaisena mutta oon lohduttautunut sillä että kukaan tuskin tunnistaa mua sieltä niiden kerrosten alta.

Ja pitää sanoa tohon eilisen tekstiin että en mä mitään saanut aikaan. En siivonnut en yhtään mitään. Saamaton paska. .______.

Huomenna taas herätys kuudelta, jihuu... Koira ulos, kouluun, kotiin, koira mukaan ja osastolle. Meen siis sen kanssa sinne joksikin aikaa, ihan muuten vaan. Iltapäivällä takasin kotiin.

Join äsken teetä ja nyt alkoi yhtäkkiä kuumottaa kasvoja, sormet on pinnasta kylmät mutta ne lämpenee koko ajan. Onneksi ei sentään ole päänsärkyä. Väsyttää vaan. Ja edelleenkin haluaisin itkeä, ei itketä, mutta tuntuu vaan että se auttaisi, kun ihan kuin olisi joku pato tai joku sisällä. Joku inhottava painava juttu.

Vasemmassa nilkassa lukee FAT, oikeassa LOSER. En miettinyt paljon silloin kun niitä tein, oon vaan niin pitkään käyttänyt noita sanoja itseeni kirjoittaessa (päiväkirjaa yms.) että ne tuntuu olevan mua, sopii mulle.

Ei millään jaksaisi jaksaa. Ei jaksa jaksa jaksa jaksa jaksa. Ärsyttävä angsti. Mutta voisipa vain nukkua. Toisaalta sellaset löhöpäivät, kun nukkuu pitkään ja on koko päivän suunnilleen sisällä dataamassa ja nukkumassa on myös ahdistavia. En tahdo herätä ollenkaan. Tahdon vain nukkua... Voisi tehdä niin että aina kun herää niin ottaa satsin Seroquelia, että simahtaa uudestaan. Mutta jos nyt ei kuitenkaan ennen kirjotuksia. Pitää pärjätä.