Krista: Vaikee jaksaa kun se nyt taas 24/7 potkii... En saa levätä siltä. :/
--------------------------------------------
Oikeesti en jaksa tätä paskaa. Ehkä se johtuu tästä keväästä, kaks viimesintä kevättä on ollu lähinnä just sitä että käyn lenkillä enkä syö paljon mitään tai syön ja oksennan. Täällä tuoksuu keväältä ja siitä tulee heti mieleen ne ajat ja tulee se sama tunne. Samat ajatukset tulee päähän. Kävin nyt illalla koiran kanssa ulkona vanhoilla kotikulmilla, en ajatellut mitään muuta kuin että koira pitää saada kakkaamaan (se on mahaongelmainen) ja tajusin vasta siellä että se oli kamala virhe. Tuli mieleen etenkin viime kevät kun joka päivä kävelin siitä koiran kanssa ja mitä muutakaan ajattelin kuin laihduttamista ja laihduttamista ja kaloreita ja kaloreita. Ääääääh! Tuntuu niin äärettömän läskiltä, läskiltä läskiltä läskiltä! Ja silti syön.
Tänään oli fyssan koe. Yllättävän helppo, kun ottaa huomioon että luin vaan illalla vähän netistä niitä juttuja ja sitten aamulla ennen koetta koulun käytävässä. En oo ikinä lukion aikana lukenu mihinkään kokeeseen noin vähän...
Mun pidennykset muuten tuli tänään. Pitää saada värjättyä omaa tukkaa ja vanhoja pidennyksiä vaaleemmiks että voi käyttää. Rahaa kuluu... Taidan olla oikeesti huono rahankäyttäjä, musta välillä tuntuu että osaan säästää mutta sitten yhtäkkiä kaikki rahat on taas kadonnu tililtä.
Katoin nyt illalla Identity-nimisen leffan digiboksilta. Ihan jees. Joku psykologinen trilleri se kai oli, tai ainakin joku sen tapanen. Leffoja on kiva katella kun ne vie ajatukset pois, saa hetken olla ihan rauhassa iteltään. Vähän niinkun nukkuessa.
Että osaa olla outo olo. Päähän pukkaa ajatuksia ja tyhmiä suunnitelmia jotka on toisaalta niin hyviä. Pitää saada ylimääräset pois kun kesäkin tulee, mulla on kova itseluottamus sen suhteen että pystyn tekeen sen järkevästi mutta toisaalta kyllä joku pieni ääni nyt jo päässä käskee lopettamaan syömisen kokonaan. Ainahan se menee lopulta yli. Toisaalta jos ajattelee näin niin se käy varmasti. Musta vaan tuntuu ylipäätään typerältä kirjottaa tästä kun oon normaalipainossa. Kävin eilenaamulla osaston vaa'alla, se näytti 53kg, eli enemmän kuin kahteen vuoteen. En mennyt paniikkiin mutta sen jälkeen silti noi ajatukset on ollu päällä aika kovaa. 'Pitää saada 5 kiloo pois tai muuten en voi uida kesällä' jnejnejnejnejne.
Mulla ei kovin usein oo näin että järkevä puoli on häviöllä ja sairas puoli päällä, mutta kuitenkin syön ihan hyvin. Eihän tässä oo mitään järkeä. Tai okei keskiviikkona ja torstaina laskin kalorit mutta ei nekään mihinkään kovin matalalle jääneet. Tänään en oo laskenu mitään enkä laske, koska en tahdo pahempaa oloa. En kyllä edes tiiä miks kirjotan tän tänne koska mun ajatuksissa ylipäätään ei oo mitään järkeä... Kirjotan silti. (sori :/)
Oon nyt tänään ja monesti aiemminkin miettinyt että onko oikeesti sairasta elää omassa sh-maailmassa vai onko se vaan erilainen paikka. Hoitajat ja muut sanoo että se on sairasta ja kyllä mäkin oon sitä mieltä että se on... Silti kun tulee sellanen olo että olis paljon helpompaa elää tiettyjen sääntöjen mukaan (tietty kalorimäärä, lenkit, vaa'alla ravaus) niin miettii että miksen saa elää niin, kun kuitenkin kaikki kuolee joskus, sitä paitsi maailmassa on muutenkin liikaa ihmisiä niin ketä haittaisi jos mä kuolisin ehkä vähän aiemmin sitten johonkin itteni aiheuttamaan.
Mutta onko se sairaudentunnottomuutta vai oikeesti onko ne väärässä, jotka väittää niin... Mistä ne sen tietää? Mistä kukaan tietää mitään? Jos se puoli, jota sanon sairaaksi puoleksi, onkin oikea ja jooo nyt hajoo pää. Nukkumaan →
Enkä tosiaan kirjottanut tossa siitä, mitä mieltä oon, vaan pelkästään pieniä ajatuksia pään sisältä.
Oikeesti en jaksa tätä paskaa. Ehkä se johtuu tästä keväästä, kaks viimesintä kevättä on ollu lähinnä just sitä että käyn lenkillä enkä syö paljon mitään tai syön ja oksennan. Täällä tuoksuu keväältä ja siitä tulee heti mieleen ne ajat ja tulee se sama tunne. Samat ajatukset tulee päähän. Kävin nyt illalla koiran kanssa ulkona vanhoilla kotikulmilla, en ajatellut mitään muuta kuin että koira pitää saada kakkaamaan (se on mahaongelmainen) ja tajusin vasta siellä että se oli kamala virhe. Tuli mieleen etenkin viime kevät kun joka päivä kävelin siitä koiran kanssa ja mitä muutakaan ajattelin kuin laihduttamista ja laihduttamista ja kaloreita ja kaloreita. Ääääääh! Tuntuu niin äärettömän läskiltä, läskiltä läskiltä läskiltä! Ja silti syön.
Tänään oli fyssan koe. Yllättävän helppo, kun ottaa huomioon että luin vaan illalla vähän netistä niitä juttuja ja sitten aamulla ennen koetta koulun käytävässä. En oo ikinä lukion aikana lukenu mihinkään kokeeseen noin vähän...
Mun pidennykset muuten tuli tänään. Pitää saada värjättyä omaa tukkaa ja vanhoja pidennyksiä vaaleemmiks että voi käyttää. Rahaa kuluu... Taidan olla oikeesti huono rahankäyttäjä, musta välillä tuntuu että osaan säästää mutta sitten yhtäkkiä kaikki rahat on taas kadonnu tililtä.
Katoin nyt illalla Identity-nimisen leffan digiboksilta. Ihan jees. Joku psykologinen trilleri se kai oli, tai ainakin joku sen tapanen. Leffoja on kiva katella kun ne vie ajatukset pois, saa hetken olla ihan rauhassa iteltään. Vähän niinkun nukkuessa.
Että osaa olla outo olo. Päähän pukkaa ajatuksia ja tyhmiä suunnitelmia jotka on toisaalta niin hyviä. Pitää saada ylimääräset pois kun kesäkin tulee, mulla on kova itseluottamus sen suhteen että pystyn tekeen sen järkevästi mutta toisaalta kyllä joku pieni ääni nyt jo päässä käskee lopettamaan syömisen kokonaan. Ainahan se menee lopulta yli. Toisaalta jos ajattelee näin niin se käy varmasti. Musta vaan tuntuu ylipäätään typerältä kirjottaa tästä kun oon normaalipainossa. Kävin eilenaamulla osaston vaa'alla, se näytti 53kg, eli enemmän kuin kahteen vuoteen. En mennyt paniikkiin mutta sen jälkeen silti noi ajatukset on ollu päällä aika kovaa. 'Pitää saada 5 kiloo pois tai muuten en voi uida kesällä' jnejnejnejnejne.
Mulla ei kovin usein oo näin että järkevä puoli on häviöllä ja sairas puoli päällä, mutta kuitenkin syön ihan hyvin. Eihän tässä oo mitään järkeä. Tai okei keskiviikkona ja torstaina laskin kalorit mutta ei nekään mihinkään kovin matalalle jääneet. Tänään en oo laskenu mitään enkä laske, koska en tahdo pahempaa oloa. En kyllä edes tiiä miks kirjotan tän tänne koska mun ajatuksissa ylipäätään ei oo mitään järkeä... Kirjotan silti. (sori :/)
Oon nyt tänään ja monesti aiemminkin miettinyt että onko oikeesti sairasta elää omassa sh-maailmassa vai onko se vaan erilainen paikka. Hoitajat ja muut sanoo että se on sairasta ja kyllä mäkin oon sitä mieltä että se on... Silti kun tulee sellanen olo että olis paljon helpompaa elää tiettyjen sääntöjen mukaan (tietty kalorimäärä, lenkit, vaa'alla ravaus) niin miettii että miksen saa elää niin, kun kuitenkin kaikki kuolee joskus, sitä paitsi maailmassa on muutenkin liikaa ihmisiä niin ketä haittaisi jos mä kuolisin ehkä vähän aiemmin sitten johonkin itteni aiheuttamaan.
Mutta onko se sairaudentunnottomuutta vai oikeesti onko ne väärässä, jotka väittää niin... Mistä ne sen tietää? Mistä kukaan tietää mitään? Jos se puoli, jota sanon sairaaksi puoleksi, onkin oikea ja jooo nyt hajoo pää. Nukkumaan →
Enkä tosiaan kirjottanut tossa siitä, mitä mieltä oon, vaan pelkästään pieniä ajatuksia pään sisältä.
.gif){kind=tracking}
1 kommentti:
Pois kaikki laihdutus ajatukset!
Ja sitäpaitsi.. Katoaako sun uimataito kun paino vähän nousee? ;)
Tsemppiä! <3
Lähetä kommentti